Kajaanin Judokerho perustettiin 1968. Suomalaisessa urheilumaailmassa löytyy suuri määrä huomattavasti vanhempia seuroja, mutta judon parissa kolmenkympin ikään ehtineitä seuroja on vähänlaisesti.

Kajaaniin judo tuli Pekka Lackmanin mukana. Hän oli aikanaan opetellut judon tekniikoita Turussa ja hetken harkittuaan aloitti judotoiminnan myöskin Kajaanissa. Vuonna 1967 Kajaanin kauppaoppilaitoksen opettajaksi tullut Lackman keskusteli vuokraisäntänsä Timo Harjun kanssa judosta. Lackman valitteli Harjulle yli vuoden taukoa harjoittelussa. Harju kehoitti Lackmania aloittamaan judoharjoitukset niin, että Lackman itse ja muutkin pääsisivät mukaan.

Ensimmäinen näytös pidettiin 1967 ja sen toteutuksesta vastasi Lackmanin lisäksi hänen Turun aikainen ystävänsä Vesa Reilimo. Ystävykset pyysivät näytöksen jälkeen ilmoittautumisia seuraan. Ensimmäisenä ehti nimensä antaa Timo Ruuska. Yhteensä seitsemän hengen voimin perustettiin judoseura Kajaaniin 12.1.1968. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin odotetusti Pekka Lackman, sihteeriksi Timo Harju, varapuheenjohtajiksi Juhani Heikkilä ja Seppo Kovalainen sekä jäseniksi Seppo Tenovirta, Kari Rantanen ja Pentti Kovalainen.

"Keskustelimme nimestä jonkin verran ja päädyimme suomalaiseen nimeen. Kainuussa ei ehkä japanilainen seuran nimi olisi kalskahtanut hyvältä. Nimellä Judokerho halusimme korostaa samanhenkisten kavereiden yhdessäoloa", Pekka Lackman muistelee. Ensimmäiset harjoitukset saatiin vedetyksi 25. päivä tammikuuta samana vuonna. Lackman toimi pitkään seuran ainoana värillisenä vyöarvona vastaten tekniikan opetuksesta. Turun aikanaan Lackman oli saanut vyöarvon oranssi. Loppuvuodesta tilanne parani huomattavasti ja syksyllä opetusapua antoivat ja Kari Rantanen, Matti Rehtola, Pentti Kovalainen, Hannu Olkkonen ja Timo Ruuska.

Matti Rehtolasta kehittyi ensimmäinen Pohjois-Suomen judoseurasta lähtöisin oleva judoka, joka on voittanut SM-kultaa. Tämän Rehtola teki vuonna 1970, jolloin hän voitti sekä alle 20 vuotiaiden että alle 18 vuotiaiden mestaruudet. Toiminat eteni ja nuoresta iästään huolimatta voi jopa sanoa, että seura vakiinnutti tapojaan. Toiminta laajeni, valmentajatutkintoja suoritettiin, osallistuttiin sarja- ja seuraotteluihin, KJK liittyi Suomen Judoliittoon ja omia tatameja hankittiin. Koko 1970-luvun Kajaanin judokerhon toiminta kaikessa laajuudessaan parani ja toiminta alkoi saada ammattimaisia piirteitä. Vastuunkantajia ilmaantui useampia.

Vuonna 1979 valmennusvastuu annettiin Seppo kontiolle - miehelle, joka aloitti Kajaanissa systemaattisen ja ohjelmoidun valmentamisen. Kontio muutti 1981 Helsinkiin. Seura valitsi Seppo Kontion valmennustyön jatkajaksi Harry Haltun. Vuosien mittaan Kajaanin Judokerho on kasvanut voimakkaasti niin järjestöpuolella kuin kilpailumenestyksen sarallakin. Kajaanissa on osattu valmentaa ja sen tuloksena seuran näkyvin edustaja Jorma Korhonen on voittanut Suomen judossa harvinaisen värisuoran eli EM-kultaa, -hopeaa ja -pronssia. Muu laaja toiminta huomioiden Kajaanin Judokerho on sijoittunut Suomen Judoliiton seuraluokituspisteissä korkealle. Valioluokka, johon kuuluu viisi parasta seuraa, on saanut nauttia kajaanilaisten seurasta vuosien ajan.