Kainuun CP-yhdistys ry:n perustava kokous pidettiin 14.10.1973. Sysäyksen yhdistyksen perustamiselle olivat antaneet CP-lasten vanhemmat käydessään Kainuun keskussairaalan CP-poliklinikalla, joka on toiminut vuodesta 72. CP-lasten vanhemmista, keskussairaalan ja Kainuun kasvatusneuvolan työntekijöistä oli muodostettu syksyllä työryhmä, joka suoritti perustavan kokouksen valmistelutyöt. Yhdistyksen säännöissä mainitaan toiminnan tarkoituksena olevan edistää ja tukea CP-vammaisten hoitoa, kuntouttamista ja kaikenpuolista huoltoa ja siinä tarkoituksessa toimia heidän, heidän omaistensa sekä muiden asiasta kiinnostuneiden henkilöiden yhdyssiteenä. 

 

Ensimmäiseksi tärkeäksi tehtäväkseen yhdistys katsoi koko Kainuun alueen CP-vammaisten, etenkin kouluikäisten ja sitä nuorempien, lukumäärän kartoittamisen. Kainuun keskussairaalan CP-poliklinikan kortistossa oli yhdistyksen perustamishetkellä noin 60 poliklinikalla säännöllisesti käyvää CP-lasta. Yhdistys lähetti kyselyn alueen yhdentoista kunnan (Hyrynsalmi, Kajaani, Kajaanin maalaiskunta, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala ja Vuolijoki) sosiaalitoimistoille ja terveydenhoitajille ja näin keskussairaalassa annettavan kuntoutuksen piiriin saatiin lisää kuntoutusta vailla olleita CP-vammaisia lapsia. Keskussairaalan CP-poliklinikka tutkii, hoitaa ja ohjaa CP-lasten kokonaiskuntouttamista. Yhdistyksen toiminnan alkaessa mm. fysioterapeuttien puute vaikeutti fysioterapian antamista CP-lapsille, sillä ainoastaan neljässä Kainuun kunnassa toimi koulutettuja fysioterapeutteja.

 

Toisena tärkeänä tehtävänä alkavalla yhdistyksellä oli varojen kerääminen toimintansa aloittamiseksi. Lahjoituksia ja avustuksia saatiinkin kokoon perustamisvuoden loppuun mennessä ihan kiitettävästi. Suurin osa kertyneistä varoista päätettiin käyttää erilaisten apuvälineiden hankintaan. Apuvälinelainaamo sijaitsi Kainuun keskussairaalan (KAKS) fysioterapian osastolla.

Alkuvuosien aikana hankittiin useampaan eri kertaan apuvälineitä KAKS:n apuvälinelainaamoon. Hankinnat mahdollistuivat lahjoitusten, myyjäisten ja arpajaisten tuotoilla. Apuvälinelainaamon välineet myytiin KAKS:lle v. 84, jolloin tuli voimaan VALTAVA-laki, joka mukaan lääkinnällinen kuntoutus siirtyi terveyskeskusten ja keskussairaaloiden hoidettavaksi. Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvät myös apuvälineet.

 

Jo perustamisvuonna yhdistys kävi neuvotteluja CP-luokan perustamiseksi Kajaaniin sillä CP-lapset kävivät pääasiassa Oulussa Lohipadon koulua. Alkuvuosina ei ollut varsinaisia koulukuljetuksia vaan perheet hoitivat jokaviikkoiset viikonloppukuljetukset.

Toukokuussa 75 Kajaanin kaupunki ilmoitti, että CP-luokkahanketta ei vielä toteuteta, koska suunnitteilla olleen Kainuun kehitysvammaisten keskuslaitoksen yhteyteen aiottiin CP-luokkaa. CP-luokka saatiin kuin saatiinkin Nakertajan koulun yhteyteen v. 79, jolloin perustettiin CP-luokan opettajan virka ja lukuvuonna 84-85 CP-luokka siirtyi Kuurnan koulun yhteyteen, jossa oli myös kuuroille ja huonokuuloisille omat luokkansa. 90-luvulla CP-luokka muuttui erityisluokkaopetukseksi, jossa on eri luokka-asteet. Opetuksen suuntaus on, ettei enää luokitella vamman mukaan vaan otetaan huomioon yksilöllinen tuen tarve eli tehdään HOJKS, joka on henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

 

Yhdistys on lähes koko toimintansa ajan pitänyt säännöllisiä jäseniltoja, joissa on käsitelty ajankohtaisia asioita ja vaihdettu kuulumisia jäsenten kesken. Jäsenilloissa on myös ollut luennoitsijoita.  Alkuvuosina jäsentapaamiset olivat siellä, mistä tila saatiin. Pääasiallisesti ne ovat

 

olleet Kajaanissa. 80-luvun alusta 90-luvun loppupuolelle kokoontumispaikkana oli Arvola-kodin

kerhohuone Osmonkatu 2:ssa, jossa kokoontui myös muita paikallisia vammaisjärjestöjä.

90-luvun lopulla siirryttiin nykyisiin tiloihin Tutun Tuvalle, joka on järjestöjen yhteinen kokoontumistila ja josta maksamme käytönmukaisen vuokran.

 

Vuosien saatossa on järjestetty myös erilaisia leirejä, kursseja ja virkistysmatkoja jäsenistölle. Myös Suomen CP-liiton järjestämiin tilaisuuksiin on osallistuttu mahdollisuuksien mukaan.

Varoja em. tapahtumiin on kerätty myyjäisillä ja erilaisilla arpajaisilla. Myös Kajaanin kaupungilta on vuosittain anottu avustusta, jota ei määrärahojen pienuuden vuoksi ole voitu joka vuosi saada.

 

90-luvulla toimintaan on tullut mukaan myös aikuistoiminta, joka kohdistuu aikuisiin vammaisiin jäseniin. Aikuistoiminta on järjestänyt omia tapaamisia ja retkiä.

 

Jäsenilloista on tiedotettu jäsenkirjeissä. Nykyisin voi Suomen CP-liiton internet-sivujen kautta käydä katsomassa Kainuun CP-yhdistyksen sivuja, joissa kerrotaan yhdistyksen toiminnasta. Sivuilta löytyy myös viimeisin jäsenkirje. Sivuja ylläpitää Mika Nieminen.

 

Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 117 varsinaista jäsentä ja noin 30 kannattajajäsentä.

Yhdistys on pitänyt yhteyttä myös Kainuun keskussairaalan neurologian ja lastentautien kuntoutusohjaajiin.

Yhdistyksen edustajat ovat olleet kertomassa paikallisilla pienten lasten CP-kursseilla yhdistyksen ja tarvittaessa Suomen CP-liiton toiminnasta.

 

Yhdistykseen voi kuulua CP-, hydrokefalia- ja MMC-vammaisia, heidän läheisiään ja muita em. asioista kiinnostuneita.

CP (Cerebral Palsy) tarkoittaa synnynnäistä tai varhaislapsuudessa (0 – 3 v) saadun aivovaurion seurauksena syntynyttä liikuntavammaa.

Hydrokefalia on aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriö aivoissa.

MMC on selkäydinkohju. 

Yhdistykseen kuuluu tukihenkilökoulutuksen saaneita henkilöitä, jotka ovat joko itse vammaisia tai vammaisen lapsen vanhempia.

 

Yhteyttä muihin järjestöihin on pidetty sekä puhelimitse että kirjeitse. Yhdistyksen edustajat ovat osallistuneet Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteisiin koulutustilaisuuksiin voimavarojen mukaan. Kerran vuodessa on osallistuttu Kainuun keskussairaalan järjestämiin järjestöjen ja sairaalan välisiin tapaamisiin. Yhdistys on järjestänyt Kainuun Kehitysvammaisten Tukipiirin kanssa yhteisiä luentotilaisuuksia jäsenistölle.

 

V. 98 Terve Kainuu –projektin tukemana Kainuun Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat tekivät opinnäytetyönä videon Kriisin jälkeen uusi arki, mihin työhön myös Kainuun CP-yhdistys osallistui. Video kertoo tukihenkilötoiminnasta.

 

Kainuun CP-yhdistys on Suomen CP-liitto ry:n jäsen sekä KAPOVA ry:n jäsen (Kajaanin Kansanterveys-, Potilas- ja Vammaisjärjestöt ry).