Metsästysominaisuudet
Pitkäkarvainen saksanseisoja on vahvaviettinen koira, joka kuuluu metsälle eikä sohvalle kotikoiraksi. Pitkäkarvainen saksanseisoja on monipuolinen käyttökoira, joka voidaan kouluttaa lähes kaikkiin metsästysmuotoihin. Rotu on voimakkaimmin lintukoira ja luontainen seisoja. Myös petoeläinkovuus, haukkuen ajaminen ja jäljestystaipumukset ovat Saksassa arvostettuja ominaisuuksia. Pitkäkarvainen on suhteellisen helposti koulutettava. Turkkinsa ansiosta pitkäkarvainen on hyvin suojattu kylmyyttä ja kosteutta vastaan. Iho ei tiiviin pohjavillan ansiosta edes kastu. Siksi pitkäkarvainen sopii hyvin vesityöskentelyyn kylmänäkin vuodenaikana ja se menee iloisesti jäätävän kylmäänkin veteen, vaikka jäälauttojen keskelle.

Tietoa Suomen pitkäkarvaisista
* Kaikki kanakoirakokeissa (KAER) palkitut koirat ja rodun KAER-palkitsemisprosentit.
* Rodun lonkkakuvaustilasto ja kaikkien kuvattujen koirien kuvaustulokset.
* Kaikki valiot ja jalostusrekisterissä olevat koirat.
* Suomessa syntyneet pentueet.

Pitkäkarvaisen jalostuksen tavoiteohjelma
Jalostuksen tavoiteohjelma on tärkein tietopaketti pitkäkarvaisesta saksanseisojasta! Nimestä huolimatta se ei ole vain jalostuksesta kiinnostuneille, vaan kattavin suomalainen tietopaketti. Ehdoton lukea, jos olet kiinnostunut rodusta. Kertoo rodun nykytilanteen Suomessa terveyden, käyttöominaisuuksien ja jalostuksen osalta. Kertoo myös millainen on kanta muissa maissa ja millaisissa kokeissa rotu testataan ulkomailla. Käyttöominaisuudet ja -tarkoitus kun vaihtelevat eri maissa.

Historia
Vanhin saksanseisoja? Vanhojen kuvien ja kuvausten perusteella voidaan olettaa, että nykyisessä pitkäkarvaisessa saksanseisojassa virtaa vanhimpien keskieurooppalaisten metsästyskoirien veri. Keskiaikaisissa saksalaisissa teksteissä puhutaan haukkakoirista, lintu- ja kanakoirista sekä vesi- ja saukkokoirista. Nämä olivat kuvausten perusteella pitkäkarvaisia. Ensimmäinen rotumääritelmä koottiin 1879, jonka jälkeen sitä ei juuri ole muutettu.

Luonne
Pitkäkarvainen on lauhkea ja lapsirakas. Pitkäkarvaisen saksanseisojan tulee olla tasapainoinen, rauhallinen, yhteistyöhaluinen ja helppo ohjata. Luonteenomaista on kovahermoisuus ja riistatilanteissa koiran tulee olla peloton ja varma. Koiralla ei saa olla voimakasta puolustusviettiä. Aiheetonta aggressiivisuutta tai arkuutta ei saa esiintyä. Mukavasta ulkonäöstä ja hyvästä luonteesta huolimatta pitkäkarvainen saksanseisoja on vahvaviettinen metsästysrotu, joka ei sovi pelkästään seurakoiraksi.

Ulkomuoto
Pitkäkarvainen saksanseisoja on voimakas, lihaksikas ja sulavalinjainen koira. Toivottava säkäkorkeus on uroksilla 63-66 cm, nartuilla 60-63cm. Ehdottomat rajat ovat uroksilla 60-70 cm ja nartuilla 58-66 cm. Paino on noin 30kg. Värimuunnoksia on kuusi; yksivärisestä ruskeasta eri sävyisiin valkoisen ja ruskean kirjaviin. Kaikilla kirjavilla muunnoksilla pitää olla ruskea pää, jossa voi olla otsapiirto, juova tai tähti. Yleisin väri on kokoruskea, vaihdellen kahvinruskeasta suklaanruskeaan. Harvinaisin värimuunnos on ruskeavalkoinen.

Oikeat yhteystiedot hankintaa harkitsevalle

Jalostuksen päätavoitteet Suomessa

Rotujärjestö